Teiden hoito

Kaakkois-Suomessa neljä maanteiden hoitourakkaa

ELY-keskusten tehtävänä on vastata maanteiden kunnosta ja hoidosta siten, että turvalliset ja toimivat kuljetukset ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoito perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin ja laatuvaatimuksiin sekä yhtenäisiin hankintatapoihin.

Hoitotyöt toteutetaan neljänä useampivuotisena urakkana: Kouvolan maanteiden hoitourakka v. 2024–2029 (YIT Road Oy), Kotkan maanteiden hoitourakka v. 2020–2025 (YIT Road Oy), Lappeenrannan maanteiden hoitourakka v. 2021–2026 (YIT Road Oy) sekä Imatran maanteiden hoitourakka v. 2021–2027 (Destia Oy). Kotkan uusi hoitourakka (v. 2025–2030, YIT Road Oy) käynnistyy 1.10.2025.

Lappeenrannan urakan erikoisuutena on Venäjän vuokra-alueella sijaitseva Saimaan kanavan huoltotie, jonka hoito- ja ylläpitovastuu on valtiosopimuksella osoitettu Suomelle. Urakoihin sisältyy mm. teiden talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito sekä muita ylläpito- ja korjaustöitä. Alueellisten hoitourakoiden lisäksi maantieverkolla tehdään erikseen ohjelmoituja hoidollisia korjaustöitä, mm. puun poistoa ja raivauksia sekä vieraskasvilajien torjuntaa, määrärahojen niin salliessa.

Talvihoidolla varmistetaan maanteiden liikennöitävyys talviaikana

Väyläviraston määrittelemät ja vuonna 2018 päivittämät talvihoidon toimintalinjat ovat pohja kunnossapidon toiminnoille talvikuukausina. Talvihoidon valtakunnallisilla toimintalinjoilla määritellään tien palvelutaso talvella sekä keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Tien hoidolliseen laatutasoon vaikuttaa mm. sen liikennemäärä, tien toiminnallinen luokka sekä liikenteen koostumus. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan lisäksi mm. paikalliset olosuhteet sekä liikenteen luonne. Perusperiaatteeltaan tieverkon jako eri talvihoitoluokkiin on alla olevan kaaviokuvan mukainen. Kuvasta käy ilmi, että vilkkaat tiet kuuluvat talvihoitoluokkaan Ise tai Is. Keskivilkkaat ja vähäliikenteisemmät tiet (keskimääräinen vuorokausiliikenne = KVL alle 3000 ajon/vrk) joko luokkaan Ib/Ic, II tai III liikennemääristä ja tien toiminnallisesta luokituksesta riippuen.

Hoitoluokan ohella palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti ns. täsmähoidon puitteissa esim. liittymissä, jyrkissä mäissä tai elinkeinoelämän, Puolustusvoimien ja koulukuljetusten määrittelemien erityistarpeiden vuoksi. Ilmaston muuttuminen ja erityisesti talvien lämpeneminen sekä sateiden lisääntyminen ovat tehneet talvihoidosta ja etenkin liukkauden torjunnasta haasteellista. Toistuvasti lyhyelläkin aikavälillä muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ja paikallisesti satavaan jäätävään tihkuun ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. Talvihoitoluokitusta ja kunkin tien talvihoitoluokkaa voi tarkastella tarkemmin Väyläviraston sivuilta (vayla.fi).

Suurin osa Kaakkois-Suomen ELYn maantieverkosta on vähäliikenteistä, mutta vain pieni osa vuosittaisesta koko alueen liikennesuoritteesta kohdistuu näille teille. Talvihoitokustannuksia tarkasteltaessa vilkas tieverkko vie euroja eniten, mutta vähäliikenteisen tieverkon osuus on kuitenkin merkittävä. Alla olevassa kuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen ELYn maantieverkon liikennemäärän, rahoituksen ja tieverkon jakautuminen talvihoitoluokittain ELYn hoitourakka-alueella.

Liikenneympäristön hoito

Liikenneympäristön hoidolla tarkoitetaan mm. liikennemerkkien asentamista ja näiden puhtaanapitoa, levähdysalueiden ja pysäkkikatosten siistimistä, tierumpujen kunnossapitoa ja uusimista sekä viheralueiden hoitoa. Vihertyöt sisältävät mm. vesakonraivauksen, pientareiden niitot sekä liittymien näkemäalueiden pitämisen avoimena. Lisäksi erillisissä viherhoidon hoitokorttikohteissa panostetaan kohdennetusti viheralueiden siisteyteen sekä toteutetaan istutettujen pensaiden/puiden hoito- ja kunnossapitoleikkauksia. Liikenneympäristön hoito vaikuttaa kokonaisuudessaan sekä viihtyisyyteen että liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuus paranee, kun näkemät pidetään avoimena, vesakot poistetaan ja pientareet niitetään.

Sorateiden hoito

Soratien kunto muodostuu tien rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Pintakuntoon vaikutetaan puolestaan hoidolla, millä varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Hoitotoimenpiteitä ovat esim. pinnan tasaus ja paikkaaminen, sorastus sekä pölynsidonta. Lisäksi teitä muokataan, hoidetaan pintakelirikkoja ja pieniä routavaurioita. Soratien rakenteelliseen kuntoon ja pintakuntoon vaikuttavat hoidon/ylläpidon ohella tien muoto, kuivatus, tien rakenne ja materiaalit sekä pohjamaan laatu, olosuhteet ja liikenne.

Soratiet kestävät päällystettyjä teitä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet sekä routa vaurioittavat niitä. Kuivien kesien takia tien pintakunnon muokkaus on haasteellista, ja vähäisen rahoituksen vuoksi sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia. Sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Syys- ja

talvikelirikot yleistyvät runsaiden syyssateiden, lauhojen talvien ja talviajan vesisateiden sekä vaihtelevien sääolosuhteiden myötä. Vaikka sorateitä kunnostetaan, on mahdollista, että painorajoituksia joudutaan joinain vuosina asentamaan kelirikon vuoksi. Kaakkois-Suomessa soratiet ovat keväisin kuitenkin keskimääräistä paremmassa kunnossa, ja painorajoitukset ovat yleensä sangen harvinaisia. Poikkeuksellisesti tänä keväänä niitä jouduttiin asentamaan kahdelle Etelä-Karjalan tielle, kun edellisen kerran painorajoitukset olivat käytössä yhdellä tiellä vuonna 2020.

Väyläviraston määrittelemien vuonna 2022 voimaan tulleiden sorateiden kunnossapidon toimintalinjojen mukaan soratiet luokitellaan nykyisin kahteen luokkaan, joita ovat vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Toimintalinjoissa kuvataan, kuinka tienpitäjä vastaa kunnossapidon lakisääteisiin vaatimuksiin asiakaslähtöisesti, eduskunnan päättämä rahoitus ja hallinnonalan tavoitteet huomioiden. Toimintalinjat määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet sorateiden kunnossapidolle. Luokittelun pohjana on käytetty liikennemäärärajaa KVL (=vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä) 150 ajoneuvoa/vuorokaudessa, mutta koska luokittelussa pyritään yhtenäisiin hoitojaksoihin, on lopulliset luokkamääritykset tehty paikallisen asiantuntemuksen perusteella.

Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti

Vuosittain ammattikuljettajille ja yksityishenkilöille kohdistetaan tienkäyttäjien tyytyväisyyden kyselytutkimukset siitä, miten teiden kunnossapito ja hoito on toteutunut sekä kesä- että talvikauden osalta. Kyselyllä kerätään tien käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä maanteiden hoidosta. Tuloksia hyödynnetään mm. toiminnan kehittämisessä sekä urakoitsijan työn kannustimena. Vaikka urakat eroavat toisistaan alueiden ja sääolosuhteiden vuoksi, urakoitsijalla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esim. urakan henkilöstö, heidän työskentelytapansa, työkoneet ja laitteet sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemus ovat tärkeä osa urakoitsijan työtulosta.

Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon ja sen kehitys vuosina 2012–2025 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on pyörinyt 3,0–3,6 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys 2,2–3,1 välillä vuodesta riippuen. Vuosikymmenen vaihteessa (vuodet 2019–2021) tyytyväisyyden trendi oli molemmilla vastaajajoukolla nouseva, mutta vuonna 2022 tyytyväisyydessä tapahtui raju pudotus erityisesti raskaan liikenteen kuljettajien osalta. Yleisenä syynä tyytyväisyyden pudotukseen voidaan pitää erittäin haasteellista ja runsaslumista talvea – joita oli lopulta kolme vuotta peräkkäin. Mennyt talvi oli edellistalvia helpompi, ja se näkyy vuoden. 2025 tyytyväisyystuloksissa: Sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon alueellamme on parantanut. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että valtakunnallisesti talvihoitoon kaikista tyytyväisimmät yksityisautoilijat löytyvät Kaakkois-Suomesta, mutta raskaan liikenteen kuljettajien mielestä tiet ovat meillä valtakunnallisesti lähes heikoimmassa kunnossa. Kokonaisuutena Kaakkois-Suomi on pärjännyt talven tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa kuitenkin melko hyvin. (Huom: vuonna 2021 kysymysten asettelussa tapahtui muutos eli vuoteen 2020 asti mitattiin tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon ja vuodesta 2021 lähtien on mitattu tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon.)

​​​​​Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella sekä sen kehitys vuosina 2011–2024 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty tässäkin tutkimuksessa erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäisin on pyörinyt 3,0–3,4 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys 2,5–3,2 välillä vuodesta riippuen. Vuonna 2023 yksityishenkilöiden tyytyväisyys tippui mittaushistorian alhaisimmalle tasolle, mutta tyytyväisyys kääntyi nousuun jo vuonna 2024. Sen sijaan raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys oli poikkeuksellisen alhainen ja koko mittaushistorian alhaisin vuonna 2024. Yksittäinen syy alhaisemmalle tyytyväisyydelle voi löytyä päällysteiden kunnosta: Vuoden 2023 päällystysohjelma oli niukan rahoituksen vuoksi kuluvan 10-vuotiskauden lyhyin. Tuorein tulos on kuitenkin osittain mysteeri myös siitä syystä, että mittausten perusteella Kaakkois-Suomessa on koko Suomen parhaimmassa kunnossa olevat päällysteet ja vuonna 2024 päällystyksiä toteutettiin reilusti. Koko Suomeen verrattuna Kaakkois-Suomi on joka tapauksessa pärjännyt myös näissä kesän tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa erittäin hyvin ja tyytyväisyys alueen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut kaikkina tarkastelujakson vuosina keskimääräistä korkeampi – lukuun ottamatta vuoden 2024 raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyystulosta.